Eva Kuhlefelt-Ekelund
Wikipediasta
Eva Kuhlefelt-Ekelund (5. syyskuuta 1892 Loviisa – 7. elokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1].
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuhlefelt-Ekelund tuli ylioppilaaksi Helsingin Nya svenska samskolanista vuonna 1910 ja opiskeli arkkitehdiksi Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui vuonna 1916.[1] Naimisiin hän meni toisen arkkitehdin, Hilding Ekelundin, kanssa vuonna 1920. Saatuaan valtion stipendin Kuhlefelt-Ekelund jatkoi opiskelua Tukholmassa vuosina 1919–1921.[2] Hän teki myös opintomatkoja muihin maihin kuten Italiaan, Ranskaan ja Pohjoismaihin. Kuhlefelt-Ekelund työskenteli valmistuttuaan Helsingissä ja Tukholmassa eri arkkitehtitoimistojen palveluksessa. Hän myös kartoitti ja dokumentoi ruotsalaisten kartanoiden ja linnojen puutarhoja toisen suomalaisen arkkitehdin, Elsi Borgin, kanssa. Vuonna 1930 tämän työn pohjalta julkaistiin heidän tekemiään piirustuksia sisältävä kirja Svenska Trädgårdskonsten. Miehensä kanssa Kuhlefelt-Ekelund perusti yhteisen suunnittelutoimiston Helsinkiin 1927.[1]
Toiminta arkkitehtina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä][3]]] Kuhlefelt-Ekelund teki uraauurtavaa työtä erityisesti pientalojen tyyppipiirustusten suunnittelussa ja Helsingin Apollonkadulle vuonna 1929 valmistuneesta pohjoismaista klassismia edustavasta ruotsinkielisestä yksityisestä tyttökoulusta (Privata svenska flickskolan). Hänen arkkitehtuurilleen oli tyypillistä monumentaalisuus, mikä käy ilmi hänen Loviisaan suunnittelemastaan sankarihauta-alueesta. Toisaalta hän suunnitteli myöhemmin myös kodikkaita sisustuksia ja keittiöitä.[1]
Kuhlefelt-Ekelundin suunnittelemia kohteita ovat muun muassa seuraavat:[1]
- Pientalojen tyyppipiirustusten suunnittelu Bostadsföreningen för Svensk-Finland -yhdistyksen arkkitehtina
- Privata svenska flickskolan, Apollonkatu, Helsinki, 1929
- Loviisan sankarihauta-alue, 1920
- Loviisan vanhainkoti
- Käpylän vanhainkoti
- Mariebergin kartano, Lapinjärvi
- Lastentarha, Tammisaari.
- Liviisan vapauttamisen muistomerkki, 1928[4]
Eva Kuhlefelt-Ekelund oli naisarkkitehtien Tuumastukki-kerhon[5] ja Architectan[6] perustajajäsen.
Valokuvia julkisista teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vapaussodan v. 1918 valkoisten muistomerkki, 1921, Loviisa. -
Loviisan vapauttamisen muistomerkki (teksti ruotsiksi), 1928, Loviisa. -
Loviisan vapauttamisen muistomerkki (teksti suomeksi), 1928, Loviisa. -
Loviisan sankarimuistomerkki, 1949, Loviisa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Lindegren Y. & Jäntti, T.: Suomen rakennustaiteen museon arkisto: Piirustuskokoelma, s. 136-139. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1989. ISBN 951-9229-60-4.
- ↑ Eva Kuhlefelt-Ekelund Arkkitehtuurimuseo. Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 15.5.2015. Viitattu 30.7.2013.
- ↑ Riitta Kormano: Sotamuistomerkki Suomessa, s. 114. Turun yliopisto 2014.
- ↑ Riitta Kormano: Sotamuistomerkki Suomessa, s. 114. Turun yliopisto 2014.
- ↑ Tuumastukin päiväkirja, Kansallisarkisto
- ↑ Ilmi Haapio: Architecta 1942–1952. Architecta.
| ||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
