Elsa Maria Ryti (8. helmikuuta 1895 Huittinen – 16. heinäkuuta 1931 Württemberg, Saksa) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston bakteriologian ja serologian dosentti. Hän oli yksi ensimmäisiä lääketieteelliseen perustutkimukseen omistautuneita suomalaisia naislääkäreitä.^[1]

Elsa Rytin vanhemmat olivat tilanomistaja Karl Evert Karlinpoika Ryti (aikaisemmin Mauriala) ja emäntä Ida Vivika Junttila. Hänen vanhempi veljensä oli presidentti Risto Ryti. Elsa Ryti pääsi ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta vuonna 1913. Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi 1917, lääketieteen lisensiaatiksi 1921 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1924.^[1]

Elsa Ryti oli Suomen sisällissodan jälkeen Tampereella punaisten sotavankileirin lääkärinä toukokuulta 1918 joulukuun loppuun 1918. Lisensiaatiksi valmistuttuaan hän alkoi toimia yksityislääkärinä Helsingissä ja oli Helsingin yleisen sairaalan II sisätautien osastolla avustajalääkärinä ja apulaisopettajana 1921-1923 sekä I sisätautien osastolla assistenttilääkärinä vuodesta 1926 alkaen. Hän työskenteli samanaikaisesti bakteriologis-serologisessa laboratoriossa ja vuonna 1926 hänestä tuli Helsingin yliopiston bakteriologian ja serologian dosentti. Ryti teki opintomatkoja vuonna 1926 Kööpenhaminaan ja vuonna 1927 Pariisiin. Hän julkaisi tutkimuksia ja kirjoituksia lääketieteellisissä julkaisuissa ja käsitteli muun muassa bakteeritautien kemoterapiaa ja pernisiöösin anemian hoitoa. Hän kirjoitti myös yleistajuista terveydenhoitoa käsitelleitä artikkelia Kotiliesi–lehteen.^[1]

Elsa Ryti sairasti keuhkotuberkuloosia, samaan sairauteen oli vuonna 1922 kuollut hänen nuorempi, vuonna 1901 syntynyt sisarensa Hanna. Hänelle tehtiin Suomessa osittainen thoracoplastia eli rintakehänmuovausleikkaus tuberkuloottisen keuhkopussintulehduksen vuoksi. Hän lähti sitten keväällä 1931 Saksaan opinto- ja virkitymatkalle. Matkan aikana hän oli hoidettavana Württembergissä Schönberg–Neuenburgin tuberkuloosiparantolassa, jossa hänelle tehtiin laajennettu thoracoplastia. Elsa Ryti kuoli leikkausta seuranneena päivänä aivoveritulppaan viittaaviin oireisiin. ^{[1] [2]}

• Studien über das kulturelle und agglutinatorische Verhalten des Proteus vulgaris unter besonderer Berücksichtigung der x-Stämme, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsinki 1923
• Bakteriologisserologisten harjoitustöiden opas; kirj. Elsa Ryti ja Carl Nyberg. Otava 1928
• Tuberkuloosin kemoterapiasta. Helsinki 1929
• Über die Isoagglutinationsgruppen der Finnen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 31, 4. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1931

• Ingeborg Schager ja Gertrud Bergström : Sokeritautisen keittokirja ; suomeksi toimittanut Elsa Ryti. WSOY 1927
• Kodin lääkärikirja: neuvonantaja terveille ja sairaille, toimittajat Gösta Becker ja Elsa Ryti. 4. painos Otava 1931

• Heini Hakosalo : The Ryti case - Language, gender and the rules of the game in Finnish academic medicine in the 1920s, Scandinavian Journal of History, september 2012 37(4)