Eerikinkatu (Helsinki)
Wikipediasta
.jpg)
Eerikinkatu (ruots. Eriksgatan) on Helsingin Kampin kaupunginosan läpi koillisesta lounaaseen kulkeva kilometrin mittainen katu. Se alkaa Yrjönkadun hotelli Tornin kohdalla tekemän mutkan länsipuolelta, muuttuu Hietalahdessa Köydenpunojankadun kulmassa kevyen liikenteen väyläksi ja päättyy Ruoholahdenranta-nimiseen katuun. Kevyen liikenteen väylä kuitenkin jatkuu siitä Ruoholahdenrannan ja raitiokiskojen yli ja sitten Mechelininkadun veistoksellisen Länsilinkki-sillan ali Ruoholahteen.
Eerikinkadun varrella on monia suuria ja merkittäviä kivirakennuksia, joita on rakennettu puutalojen tilalle 1800-luvun lopulta aina 1900-luvun lopulle asti. Katu on ollut tunnettu monista ravintoloista (mm. 1970-luvun Safari Club, 1990-luvun Helmi,[1] Corona baari & biljardi, Eerikin Pippuri ja vuodesta 1939 toiminut Kannas), elokuvateattereista Orion ja Andorra (1987–2019, aik. Bio Charlie) sekä vuosina 1912–2018 Lapinlahden puistikon kulmalla toimineesta Joutsen-apteekista. Eerikinkadun varren toinen puisto on Köydenpunojanpuistikko Hietalahdessa.
Eerikinkadun ja Abrahaminkadun kulmassa sijaitsi Suomen ensimmäinen varsinainen asunto-osakeyhtiö, vuonna 1886 perustettu Työväen Asunto Oy Alku.[2]
Eerikinkadun arvellaan saaneen nimensä joko kreivi Carl Erik Mannerheimin (1759–1837) tai kunnallisasioissa vaikuttaneen köydenpunoja Erik Röön (1780–1866) mukaan[3].
Poikkikadut idästä länteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrjönkatu
- Annankatu
- Fredrikinkatu
- Lapinlahdenkatu
- Albertinkatu
- Abrahaminkatu
- Hietalahdenkatu
- Köydenpunojankatu
- Ruoholahdenranta
Nykyisiä rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eerikinkatu 1: asuintalo Harjula, arkkitehti Heikki Kaartinen, 1905.
- Eerikinkatu 2: Tekniska Föreningen i Finland, arkkitehdit Karl-Erik Hagner, Rurik Packalen & Per-Mauritz Ålander, 1962.
- Eerikinkatu 3: Marinadin talo
- Eerikinkatu 4: puinen sisäpiharakennus vuodelta 1875[4]
- Eerikinkatu 5 / Annankatu 28: Kiseleff & Heikel, 1886. mainostoimisto SEK 1972–2018[5]
- Eerikinkatu 6: Hopeatalo, arkkitehti Heikki Sysimetsä, 1960[6]
- Eerikinkatu 8: arkkitehti Frans Sjöström, 1886.
- Eerikinkatu 11: Rakennusmestarien talo, 1932, laajennus 1966. Rakennuksessa on toiminut muun muassa elokuvateatteri Andorra.
- Eerikinkatu 14: Gottfrid Strömbergin ensimmäinen tuotantolaitos[7], 1970-luvulla ravintola Safari Club, 1992–2016 ravintola Helmi[1]
- Eerikinkatu 15: elokuvateatteri Orion
- Eerikinkatu 19: Joutsen-apteekki 1912–2018, nyt Apotek-viinibaari
- Eerikinkatu 28 / Albertinkatu 35: arkkitehti Kaj Salenius, valmistunut 1962[8]
- Eerikinkatu 36: alun perin Teknillisen korkeakoulun pitkä tiilirakennus, valmistunut 1933, arkkitehti Onni Tarjanne. Oli Metropolia-ammattikorkeakoulun käytössä, saneerattu 2010-luvun lopulla mm. asunnoiksi ja galleriatiloiksi.[9][10]
- Eerikinkatu 37 / Hietalahdenkatu 7, arkkitehti Kaj Salenius, valmistunut 1961[8]
- Eerikinkatu 43 / Köydenpunojankatu 13: funkistalo vuodelta 1939[11], mm. ravintola Kannas, ks. artikkeli Köydenpunojankatu.
- Eerikinkatu 45 / Köydenpunojankatu 8 / Ruoholahdenranta 7: korttelin kokoinen Asunto Oy Meri-Kamppi vuodelta 1981, 247 huoneistoa[12][13].
- Eerikinkatu 48: suunnittelija M. Olin, valmistunut 1928, asukkaina mm. hyönteistutkija Richard Frey.[14]
- Eerikinkatu 50: suunnittelija V. Jaakkola, valmistunut 1925, piharakennus vuodelta 1891. Asukkaana mm. oopperalaulaja Matti Lehtinen.[15][14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nupponen, Sakari: Kenties legendaarisin 1990-luvun ravintola lopettaa – perintö elää Helsingin Uutiset. 14.1.2016. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ E. Ikäläinen : Asunto-osakeyhtiöistä. I. Hiukan historiikkia, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 14.07.1923, nro 13-14, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.08.2024
- ↑ Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos, s. 93. Helsingin kaupunki, 1981. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.8.2021).
- ↑ Helena Mattila ja Hilla Tarjanne: Helsingin niemen puutalot Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ SEK News - SEK muuttaa Annankadulta SEK News, YouTube. 20.3.2018. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Hopeatalo, Eerikinkatu 6 - Annankatu 25. Arkkitehtitoimisto Heikki Sysimetsä, 1960 Finna.fi. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Gottfrid Strömbergin ensimmäinen dynamotehdas Elinkeinoelämän keskusarkisto. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ a b Schulman, Sari & Loukusa, Kerttu: Haapaniemenkatu 4 virastotalo, rakennushistoriaselvitys, s. 13. Arkkitehtitoimisto Schulman, Senaatti-kiinteistöt, 2013. Kirjanen digitoituna Internet Archivessa (PDF) (viitattu 5.3.2023).
- ↑ Oksanen, Kimmo: Galleriat Huuto ja Rankka avaavat Eerikinkadulla syksyllä – Jätkäsaaresta häädön saaneille löytyi tila Kampista, kun Metropolia muutti pois. Helsingin Sanomat, 16.7.2018. Digilehti (maksullinen). Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Arvorakennusten muuttaminen asunnoiksi lisää Helsingin elinvoimaisuutta (Kojamon advertoriaali) Kauppalehti. 12.3.2019. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Eerikinkatu 43, 00180, Helsinki asunnot.oikotie.fi. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Asunto Oy Meri-Kamppi, Köydenpunojankatu 8 etuovi.com. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Taipale, Taru: Hämmästyttävä muutos: Näin 80-luvun kellertävä kerrostalo pesi totaalisesti kasvonsa Helsingin Kampissa. Helsingin Sanomat, 11.5.2018. Digilehti (maksullinen). Viitattu 15.8.2021.
- ↑ a b Helsingin korttelit kertovat – 80: Peltopyy. Köytyreitä ja kadunlaskijoita. Helsingin Sanomat, 5.3.1968, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Eerikinkatu 50, 00180, Helsinki Oikotie. Viitattu 26.3.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eerikinkatu (Helsinki) Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
