Drinkki (tunnetaan myös cocktailina tai koktailina eli kimarana) on alkoholipohjainen juomasekoitus.^[1][2] Drinkkejä voi tehdä myös alkoholittomina. Alkoholittomasta drinkistä käytetään usein myös nimeä mocktail. Alkoholien lisäksi drinkkeihin käytetään usein alkoholittomia juomia kuten virvoitusjuomia ja mehuja. Usein ne ovat koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia.

Drinkkien historiasta löytyy monia eri tarinoita alkoholipohjaisten juomien kehittymisestä näyttäviksi juomasekoituksiksi. Erään tarinan mukaan cocktailit keksittiin Yhdysvaltojen kieltolain aikaan Los Angelesin salakapakoissa, joissa kehittyi tarve maustamalla ja koristelemalla viedä huomio kotipolttoisen viinan pahasta mausta. Kerrotaan myös, että joku asiakkaista olisi todennut juoman olevan ”korea kuin kukon pyrstö (kukko = cock, pyrstö = tail)”, ja näin olisi cocktail saanut nimensä.^[3]

Drinkkien pohjana käytetään etenkin seuraavia alkoholijuomia:

• Votka
• Gini
• Viski
• Rommi
• Tequila
• Brandy
• Likööri
• Kuohuviini

Erilaisille drinkeille on erilaisia laseja:

• Snapsilasi noin 4 cl
• Shottilasi 5–6 cl
• Cocktail-lasi (tunnetaan myös nimellä Martini-lasi) 8–15 cl
• Tumblerit:
• Grogilasi 30–35 cl
• Old fashioned -lasi 20 cl
• Collins-lasi 40 cl
• Highball 25–30 cl
• Väkevä viinilasi 12–16 cl
• Viinilasi 15–35 cl
• Samppanjalasi (tunnetaan myös nimellä kuohuviinilasi) 15–23 cl
• Aromilasi (tunnetaan myös nimellä konjakkilasi) 12–50 cl
• Olutlasi 35–50 cl
• Punssilasi noin 10 cl
• Hurrikaanilasi
• fizz-lasi 15–20 cl
• flip-lasi noin 20 cl
• sour-lasi noin 15 cl
• on the rocks noin 15 cl
• liköörilasi 8–10 cl
• totilasi 20–30 cl

Drinkkejä voidaan valmistaa kolmella eri tavalla, rakentamalla, ravistamalla tai sekoittamalla.

Kun drinkki rakennetaan, valmistetaan juoma suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit, sitten mehut, seuraavaksi liköörit ja viimeiseksi väkevät sokerittomat alkoholit. Tällä tavoin juoman mennessä pilalle tai kaatuessa siitä aiheutunut kustannus on mahdollisimman pieni. Samalla pystytään jo hieman ”esipesemään” muun muassa mittavälineet.

Drinkit ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Ravistamisessa käytetään apuna cocktailravistinta eli shakeria, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta. Ravistuksen on myös määrä viilentää drinkkiä.

Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukenevia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoiluastiaan nopeasti, etteivät sulavat jäät aiheuta drinkin vesittymistä.

Ian Flemingin luoman salaisen agentin James Bondin lempijuoma, vodkamartini, toteutetaan oikeaoppisesti sekoittamalla, ei ravistamalla. Ravistettaessa Martineista tulee sameita. James Bond -elokuvissa Bond halusi kuitenkin aina vodkamartininsa ”ravistettuna, ei sekoitettuna”.

• Bloody Mary
• Cosmopolitan
• Cuba Libre
• Gin tonic
• Irish coffee
• Long Island Iced Tea
• Margarita
• Mojito
• Piña Colada
• Sex on the Beach
• Singapore Sling
• Sininen enkeli
• Valkovenäläinen

• Alkoholittomat drinkit
• Baarimestarin välineet

• Biggs, David: Cocktailklassikot. (Legendary cocktails, 2003). Suomentanut Juha Väänänen. Hämeenlinna: Karisto, 2003. ISBN 951-23-4416-5.
• Biggs, David: Liekehtivä lehmä: 75 sähäkkää shottia. (Sharp shooters, 2004). Suomentanut Samuli Knuuti. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29538-8.
• Biggs, David: Sekoita omat cocktailisi. (Make your own cocktails, 1995). Suomentanut Ilona Sevelius. Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 1996. ISBN 951-873-654-5.
• Cross, Robert: 1000 cocktailia. (1000 cocktails, 1996). Suomentanut Sinikka Pellinen. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997 (7. painos 2007). ISBN 978-951-20-5032-1.
• Marcialis, Gino: 1000 cocktailia ja drinkkiä. (1000 cocktails, 1989). Suomentanut Leena Niukkanen, Sanna Penttilä, Laila Rauhamaa. Sipoo: Kolibri, 1990 (4. painos 1999). ISBN 951-576-037-2.
• Marcialis, Gino & Querini, Dario G. C.: Suuri cocktail- ja drinkkikirja. (Cocktails, Drinks & Longdrinks, 1989). Suomentanut Käännöstoimisto Kirsti Mäkinen Ky. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15479-2.
• Reed, Ben: Cocktail-aika!. (Cool cocktails, 2000). Suomentanut Vuokko Tarpila. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26064-9.
• Salminen, Samu: Baarimestarin drinkkikirja: Juomasekoituksia jokaiseen makuun. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-415-1.
• Salminen, Samu: Uusia drinkkejä janoisille. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-343-0.
• Suuri baarikirja: Alkoholin ja cocktailien maailma. (The ultimate bar book: Die Welt der Spirituosen und Coctails, 2008.) Teksti: André Dominé, Barbara E. Euler, Wolfgang Faßbender, Matthias Stelzig. Toimitus: Martina Schlagenhaufer. Suomennos englannin kielestä: Mirka Mustonen. Königswinter: Ullmann, 2009. ISBN 978-3-8331-4808-8.
• Siikarla, Pertti J.: Suuri drinkkikirja. Helsinki: Factatieto, 1993. ISBN 952-90-5010-0.
• Sweetser, Wendy: 500 cocktailia. (500 cocktails: The only cocktail compendium you'll ever need, 2008). Suomentanut Juha Väänänen. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5115-2.
• Taintor, Anne: Tästä ei selviä ilman toista drinkkiä: Joka naisen opas cocktaileihin ja kuplivaan elämään. (I'm So Happy it's Happy Hour: Sinfully Delicious Cocktails for Any Occasion, 2011). Suomentanut Laura Niemi-Pynttäri. Jyväskylä: Atena, 2012. ISBN 951-796-827-2.
• Villberg, Kari: Baarikirja. Helsinki: Mixtec, 2000. ISBN 952-91-1852-X.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Coctailit Wikimedia Commonsissa

• Wikikirjastossa on aihe: baari.info
• Baarikaappi.net (Arkistoitu – Internet Archive)
• Drinkkiklubi.com (Arkistoitu – Internet Archive)
• FBSK – Suomen Baarimestarien ja kannattajien kerho ry (Arkistoitu – Internet Archive)
• Juomainfo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Nettibaari