Digitaalinen kulttuuri koostuu joukosta tapoja ja tottumuksia viestiä, pitää yhteyttä sekä tulkita ja rakentaa merkityksiä tietokoneiden ja -verkkojen äärellä. Digitaalisessa kulttuurissa on sekä oppialana, toimintana että ilmiönä kyse laaja-alaisesta eri kestoisten aikatasojen ja asioiden yhteisvaikutuksesta, joka näkyy muun muassa taiteen, viestinnän, viihteen ja opetuksen kentillä.

Digitaalinen kulttuuri tutkimusalana keskittyy käsittelemään monitieteellisesti, sekä kulttuurin käynnissä olevia muutoksia, että uusia digitaalisen viestinnän, taiteen, viihteen ja opetuksen muotoja. Opiskelijoille tarjotaan käsitteellistä valmiutta ymmärtää digitaalistuvan kulttuurin ilmiöitä, mutta myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta digitaalisessa ympäristössä vaatii. Digitaalinen kulttuuri on tieteenalana lähtöisin taiteen-, kulttuurintutkimuksen ja kulttuurihistorian piiristä. Digitaalista kulttuuria voi opiskella Suomessa esimerkiksi Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kulttuurin oppiaineessa Porin yliopistokeskuksessa tai Jyväskylän yliopiston digitaalisen kulttuurin maisteriohjelmassa.

• Teknokulttuuri

• Gere, Charlie: Digitaalinen kulttuuri. (Digital culture, 2002.) Suomentaneet Raine Koskimaa ym. Julkaisija: Eetos ry. Turku: Faros, 2006. ISBN 952-99497-2-3.
• Järvinen, Aki & Mäyrä, Ilkka (toim.): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. Taide & viestintä. Tampere: Vastapaino, 1999. ISBN 951-768-059-7.
• Järvinen, Aki: Hyperteoria: Lähtökohtia digitaalisen kulttuurin tutkimukselle. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 60. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1999. ISBN 951-39-0366-4.