Dhu Nuwas eli oikealta nimeltään Yusuf As'ar Yath'ar 500-luvun alkupuoliskolla elänyt ja nykyisessä Jemenissä sijainneen Himyarin kuningaskunnan juutalainen hallitsija. Hänet tunnetaan kristityissä lähteissä etenkin paikallisten kristittyjen vainoista ja Aksumin kuninkaan häntä vastaan Bysantin valtakunnan tuella tekemästä sotaretkestä. Dhu Nuwas sai surmansa taistelussa aksumilaisia vastaan.

Dhu Nuwas tunnetaan kristityistä aikalaislähteistä, jotka saattavat esittää hänen tarinansa puolueellisesti. Himyarilaisissa kaiverruksissa hänen nimekseen annetaan Yusuf As'ar Yath'ar ja hänen arvonimensä oli malik kull al-shu'ub, eli vapaasti kääntäen "kaikkien kansojen kuningas". Nimi Dhu Nuwas on peräisin myöhemmistä arabiankielisistä lähteistä. Arabiankielisen nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Joidenkin selitysten mukaan nimi viittaa lettiin tai poninhäntään, kun taas joidentoisten selitysten mukaan hän olisi ollut Nuwas-nimisen paikkakunnan kuningas eli Juutalaisia lähteitä hänen valtakaudestaan ei tunneta. Dhu Nuwasin edeltäjä Madikarib Yufur (519–522) oli noussut valtaistuimelle etiopialaisen kristityn Aksumin kuningaskunnan tuella. Juutalaisuus oli tuotu Himyariin 400-luvulla Abukaribin valtakaudella ja Dhu Nuwas lienee kääntynyt juutalaisuuteen ennen valtaan nousuaan. Dhu Nuwas polveutui himyarilaisesta kuninkaallisesta suvusta, mutta ei ollut ilmeisti Madikaribin perillinen. Hän nousi valtaistuimelle kesäkuun 522 paikkeilla ollen Himyarin 13:ta ja viimeinen kuningas. Valtaan noustuaan hän kapinoi aksumilaisia vastaan ja aloitti alueen pakkokäänyttämisen juutalaisuuteen. Akssumilaisten varuskunta Zafarissa Sanaan eteläpuolella kukistettiin ja paikallinen kirkko poltettiin. Toinen tuhottu kohde oli Najran, jonka kristityt surmattiin.^[1]

Kristittyjen surma herätti vihaa Himyarin kristityissä naapurivaltioissa Bysantissa ja Aksumissa. Aleksandrian patriarkka kirjoitti kirjeen Aksumin hallitsija Ella Ašbaha III Calebille kehottaen tätä toimiin Himyarin kuningasta vastaan. Bysantin keisari Justinus I tarjosi puolestaan etiopialaisten käyttöön 60 sotalaivaa. Etiopialaiset hyökkäsivät lopulta Calebin johtamana Himyariin ja voittivat näiden joukot Zabidissa vuonna 525. Dhu Nuwas sai surmansa taistelun aikana. Etelä-Arabialaisen legendan mukaan Dhu Nuwas hukkui taistelun aikana ratsuineen mereen, mutta vuonna 1931 saksalaiset arkeologit Hermann von Wissmann ja Carl Rathjens löysivät hänen hautansa Sanaan kaakkoispuolelta. Dhu Nuwasin jälkeen Jemeniä hallitsi kristitty kuningas Abraha ja 570-luvulla sen valloittivat Persiaa hallinneet sasanidit.^[1]