Dániel Gyurta
Wikipediasta
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
_02.jpg) Dániel Gyurta | |||
Maa:  Unkari
| |||
| Miesten uinti | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lontoo 2012 | 200 m rintauinti | |
 Hopeaa |
Ateena 2004 | 200 m rintauinti | |
| MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
| Kultaa |
Rooma 2009 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Shanghai 2011 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Barcelona 2013 | 200 m rintauinti | |
 Pronssia |
Kazan 2015 | 200 m rintauinti | |
| MM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
| Kultaa |
Istanbul 2012 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Doha 2014 | 200 m rintauinti | |
| Hopeaa |
Dubai 2010 | 200 m rintauinti | |
| EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
| Kultaa |
Budapest 2010 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Debrecen 2012 | 200 m rintauinti | |
| Pronssia |
Debrecen 2012 | 4 × 100 m sekauintiviesti | |
| Pronssia |
Berliini 2014 | 4 × 100 m sekauintiviesti | |
| EM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
| Kultaa |
Helsinki 2006 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Debrecen 2007 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Istanbul 2009 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Szczecin 2011 | 200 m rintauinti | |
| Kultaa |
Herning 2013 | 100 m rintauinti | |
| Kultaa |
Herning 2013 | 200 m rintauinti | |
| Hopeaa |
Istanbul 2009 | 100 m rintauinti | |
| Hopeaa |
Netanya 2015 | 200 m rintauinti | |
Dániel Gyurta (s. 4. toukokuuta 1989) on unkarilainen uimari ja olympiavoittaja.
Budapestissa syntynyt Gyurta on jo nuorena onnistunut luomaan huomattavan kilpailu-uran. Hän voitti 15-vuotiaana hopeaa 200 metrin rintauinnissa Ateenan 2004 kesäolympialaisissa ajalla 2.10.80. Hän ui rauhallisesti ensimmäiset sata metriä ja kiristi sen jälkeen tahtia; toisin menettelivät hänen kilpakumppaninsa, kultamitalisti Kosuke Kitajima ja pronssimitalisti Brendan Hansen.
Gyurta voitti 200 metrin rintauinnissa kultaa lyhyen radan EM-kilpailuissa Helsingissä 2006 ajalla 2.06,58 ja Debrecenissä 2007 uudella Euroopan ennätyksellä 2.05,49. Rooman MM-kilpailuissa 2009 hän voitti kultaa 200 metrin rintauinnissa ajalla 2.07,64[1]. Saman vuoden Istanbulin lyhyen radan EM-kilpailuissa hän voitti mestaruuden 200 metrin rintauinnissa ajalla 2.00,67 ja sai hopeaa 100 metrin rintauinnissa ajalla 56,72. Budapestin EM-kilpailuissa 2010 hän voitti 200 metrin rintauinnin pitkän radan Euroopan-mestaruuden kisaennätyksellä 2.08,95[2]. Saman vuoden Dubain lyhyen radan MM-kilpailuissa hän sai hopeaa 200 metrin rintauinnissa. Hän voitti saman matkan pitkien ratojen maailmanmestaruuden Shanghissa 2011 ajalla 2.08,41. Hän voitti 200 metrin rintauinnin myös saman vuoden Szczecinin lyhyen radan EM-kilpailuissa.
Gyurta voitti Debrecenin EM-kilpailuissa 2012 kultaa 200 metrin rintauinnissa ajalla 2.08,60. Lisäksi hän sai pronssia 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Lontoon olympialaisissa hän voitti 200 metrin rintauinnissa kultaa maailmanennätysajalla 2.07,28.[3] Hän voitti samana vuonna 200 metrin rintauinnin lyhyiden ratojen maailmanmestaruuden Istanbulissa ajalla 2.01,35. Hän voitti 200 metrin rintauinnin maailmanmestaruuden jälleen Barcelonassa 2013 ajalla 2.07,23[4]. Saman vuoden Herningin lyhyen radan EM-kilpailuissa hän voitti kultaa 100 metrin rintauinnissa ajalla 57,08 ja 200 metrin rintauinnissa ajalla 2.00,72. Berliinin EM-kilpailuissa 2014 hän sai pronssia 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Hän voitti samana vuonna 200 metrin rintauinnin lyhyen radan maailmanmestaruuden Dohassa ajalla 2.01,49. Kazanin MM-kilpailuissa 2015 hän oli 200 metrin rintauinnissa kolmas. Saman vuoden Netanyan lyhyen radan EM-kilpailuissa hän sai 200 metrin rintauinnissa hopeaa[5].
Rion olympialaisten aikana Dániel Gyurta valittiin urheilijakomissioon ja sen myötä Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi 8 vuoden ajanjaksolle 2017-2024.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tulokset swimrankings.net-sivustolla (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Men's 200m Breaststroke Final omegatiming.com. Arkistoitu 29.4.2012. Viitattu 4.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Men's 200m Breaststroke Finals omegatiming.com. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Uinnin mahtimaalle ensimmäinen mitali - heti kultaa ME-ajalla 1.8.2012. Yle Urheilu. Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Mattsson ui MM-pronssille Yle.fi. 2.8.2013. Viitattu 2.8.2013.
- ↑ Swimming - Daniel GYURTA the-sports.org. Viitattu 4.12.2015. (englanniksi)
- ↑ Multala jäi rannalle, Isinbajeva valittiin KOK:n urheiluvaliokuntaan yle.fi. Viitattu 18.8.2016.
|
1908: Frederick Holman | 1912: Walter Bathe | 1920: Håkan Malmrot | 1924: Robert Skelton | 1928: Yoshiyuki Tsuruta | 1932: Yoshiyuki Tsuruta | 1936: Tetsuo Hamuro | 1948: Joseph Verdeur | 1952: John Davies | 1956: Masaru Furukawa | 1960: William Mulliken | 1964: Ian O’Brien | 1968: Felipe Muñoz | 1972: John Hencken | 1976: David Wilkie | 1980: Robertas Žulpa | 1984: Victor Davis | 1988: József Szabó | 1992: Mike Barrowman | 1996: Norbert Rózsa | 2000: Domenico Fioravanti | 2004: Kōsuke Kitajima | 2008: Kōsuke Kitajima | 2012: Dániel Gyurta | 2016: Dmitrij Balandin | 2020: Izaac Stubblety-Cook | 2024: Léon Marchand |
|
1973: David Wilkie | 1975: David Wilkie | 1978: Nick Nevid | 1982: Victor Davis | 1986: József Szabó | 1991: Mike Barrowman | 1994: Norbert Rózsa | 1998: Kurt Grote | 2001: Brendan Hansen | 2003: Kōsuke Kitajima | 2005: Brendan Hansen | 2007: Kōsuke Kitajima | 2009: Dániel Gyurta | 2011: Dániel Gyurta | 2013: Dániel Gyurta | 2015: Marco Koch | 2017: Anton Tšupkov | 2019: Anton Tšupkov | 2022: Zac Stubblety-Cook | 2023: Qin Haiyang | 2024: Dong Zhihao |
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
