Checks and balances
Wikipediasta
Checks and balances viittaa järjestelmään, jossa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa on rajoitettu niin, ettei yksikään toimielimistä pysty käyttämään rajoituksetonta valtaa. Checks and balances on osa vallan kolmijako-oppia.[1]
Englanninkieliselle käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua, mutta siihen on viitattu muun muassa punnusten ja vastapunnusten järjestelmänä[2].
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin Rooma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikkalaisen historioitsija Polybioksen mukaan antiikin Rooma perustui checks and balances -järjestelmälle: valta oli jaettu konsulin (monarkia), senaatin (aristokratia) ja kansalaisten (demokratia) kesken.[1]
Yhdysvallat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvalloissa checks and balances -järjestelmään ei suoraan viitata maan perustuslaissa, mutta Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä on silti useita lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan vallankäyttöön liittyviä rajoituksia. Esimerkiksi tuomioistuimet voivat rajoittaa lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan valtaa julistamalla näiden toiminnan perustuslain vastaiseksi. Presidentillä on tietyissä tilanteissa mahdollisuus estää kongressin päätökset veto-oikeudellaan. Senaatti taas voi esimerkiksi estää Yhdysvaltain toisen valtion kanssa allekirjoittaman sopimuksen hyväksymisen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c "checks and balances." Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite. Chicago: Encyclopædia Britannica, 2015.
- ↑ Husa, Jaakko: checks and balances -oppi Tieteen termipankki. Viitattu 24.7.2017.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
