Chami
Wikipediasta
| Chami الشامي |
|
|---|---|
 |
|
  Chami |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Mauritania |
| Alue | Dakhlet Nouadhibou |
| Departementti | Chami |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki |
| – Hallinnon tyyppi | kunta |
| Väkiluku (2021) | 13 000 |
Chami (arab. الشامي, aš-Šāmī) on kaupunkikunta ja samannimisen departementin hallinnollinen keskus Dakhlet Nouadhiboun alueella Mauritaniassa. Se sijaitsee Nouakchottiin johtavan maantien varrella 230 kilometriä alueen pääkaupungista Nouadhibousta kaakkoon. Vuonna 2021 kaupungissa kerrottiin olevan 13 000 asukasta[1].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chami on yksi presidentti Mohamed Ould Abdel Azizin aikana Mauritaniaan perustetuista uusista asutuskeskuksista. Niiden taustalla oli pyrkimys hallita 1970-luvun kuivuuden aikana alkanutta paimentolaisväestön sedentarisaatiokehitystä. Paimentolaisten asettuessa paikalleen syntyi hallitsemattomasti rakennettuja esikaupunkeja ja paljon pieniä kyliä, joihin köyhän valtion on vaikeaa tarjota peruspalveluita. Chamin oli tarkoitus toimia esimerkkinä suunnitelmallisesti rakennetusta kaupungista, jossa olisi asuntojen ja palvelujen lisäksi työpaikkoja kaivosteollisuuden, kalastuksen ja matkailun alalla.[2]
Ennen kaupungin perustamista Chami oli autiomaan keskellä sijainnut kaivo, jonka lähistöllä asui maurikarjanhoitajia ja imraguenkalastajia. Sen kautta kulki vuonna 2005 valmistunut päällystetty maantie. Vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan paikkakunnalla oli 51 asukasta. Paremman sijainnin uudelle kaupungille olisi tarjonnut etelämpänä sijaitseva Gare du Nordin huoltoasema, mutta sen omisti presidentin kilpailijana pidetty liikemies Mohamed Ould Bouamatou.[2]
Kaupungin rakentaminen aloitettiin juhlallisesti vuonna 2012, ja seuraavana vuonna perustettiin Chamin kunta ja departementti. Kehitys oli aluksi hidasta, ja vuonna 2015 kaupungissa arvioitiin olleen vain 3 000 asukasta. He olivat etupäässä maan muista osista tulleita miehiä, jotka työskentelivät virkailijoina, kauppiaina ja rakentajina. Paikallisilla karjanhoitajilla ja kalastajilla, joille kaupunki oli alun perin tarkoitettu, ei ollut varaa kallisiin asuntoihin ja tontteihin, joita Nouakchottin urbaani eliitti osti keinottelua varten. Vuoden 2016 alussa kupla oli puhkeamassa ja Chami näytti muuttuvan autiokaupungiksi.[2]
Chamin koillispuolella Tasiastissa on kultakaivos, jota kanadalainen Kinross-yhtiö on hyödyntänyt vuodesta 2010 lähtien. Sen työntekijät kuljetetaan paikalle Nouakchottista ja Nouadhibousta. Tasiastin kaakkoispuolella on Tijiritin kultaesiintymä. Mauritanian hallitus salli vuonna 2016 alueella pienyrittäjien kullankaivun, mikä aiheutti kymmenien tuhansien kaivajien kultaryntäyksen. Chami muuttui nopeasti kaivoskaupungiksi, jonka asukkaat ovat etupäässä nuoria ammattitaidottomia miehiä. Mauritanian lisäksi kullankaivajia on saapunut varsinkin Malista ja Sudanista sekä pienempiä määriä Marokosta, Nigeristä ja Tšadista. Paikalla ovat myös Nouakchottista tulevat kullan ostajat[2] sekä miehiä palvelevat seksityöläiset[1].
Chamin tulevaisuus on yhä epävarma. Mauritanian viranomaiset avasivat vuonna 2018 pienyrittäjille maan pohjoisosan kultaesiintymät, jolloin tuhannet kaivajat lähtivät kaupungista. Samana vuonna kiellettiin Kinrossin vaatimuksesta kaivaminen Tasiastin lähellä Tevragh Zeinan alueella. Kullan rikastus elohopean ja syanidin avulla muodostaa ympäristöongelman, joka uhkaa asukkaiden ja tuotantoeläinten lisäksi lähellä sijaitsevaa Banc d’Arguinin kansallispuistoa.[2]
Talous ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chamissa toimii kaivosyhtiö SNIM:n metallitehdas, tielaitos, varuskunta ja armeijan pukutehdas. Kullankaivajien rikastamot sijaitsevat erillisellä alueella kaupungin eteläpuolella. Siellä on tilaa 1 400 yrittäjälle.[2]
Palveluihin kuuluvat koulu, terveyskeskus, vesijohtoverkko ja hybridivoimalan toimittama sähkö. Matkailijoita varten on pieni hotelli. Kaupungin eteläpuolella Gare du Nordissa sijaitsee kansallispuiston hallinto ja matkailukeskus.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
