Byrokratia (ransk. bureau + kreik. kratein) tarkoittaa organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Sitä esiintyy tyypillisimmin hallinnossa sekä suurissa organisaatioissa.

Byrokratiaa esitetään usein samaksi asiaksi kuin virkavalta. Sanaa ”byrokratia” käytetään usein kielteisessä merkityksessä (esimerkiksi ”turhaa byrokratiaa”).

Sana byrokratia tuli käyttöön hieman ennen Ranskan vallankumousta (1789) ja levisi pian muihin maihin. Termi ”byrokratia” on alkujaan ranskalainen. Se koostuu ranskan kielen sanasta bureau – kansi tai toimisto – ja kreikan kielen sanasta kratos – tarkoittaen hallita tai poliitista voimaa.^[1]

Byrokratiaa on kuitenkin ollut jo antiikin aikana. Keskiajalla Bysantin valtakuntaan muodostui keskitetty byrokraattinen hallinto, jossa korkeat virat periytyivät sukuaatelin piirissä. Jo 900-luvulla maassa oli yli 900 tärkeää virka-arvoa. Tämä bysantinismi on laventunut merkitsemään yleisesti muototarkkaa ja seremoniallista byrokratian viidakkoa.^[2] Tosin termi bysantinismi on tullut käyttöön vasta 1800-luvulla^lähde?.

Max Weber esitti byrokratian ideaalimallin vuonna 1922 postuumisti julkaistussa käsikirjoituskokoelmassaan Wirtschaft und Gesellschaft.^[3] Ideaalimallilla Weber ei tarkoittanut mielestään parasta mahdollista organisaatiota, vaan puhdasta byrokraattista mallia (vertaa ideaoppi). Ideaalisella byrokratialla hän tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta päästäisiin eroon suosimisongelmista, kuten nepotismista. Byrokraattisen organisaation tarkoitus on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu. Maailmanpankin mukaan ihmiset käyttävät siihen maailmassa keskimäärin lähes 425 tuntia vuodessa. Pienimmällä ajankululla ihmiset selviävät Hongkongissa, jossa aikaa kuluu 34,5 tuntia. (Tilasto vuodelta 2019) Suomessa aikaa kuluu 90 tuntia vuodessa.^[4]

• Vallanjako-oppi
• Byrokratialoukku

• Watson, Tony J.: Sociology, Work and Industry, 4. painos. Routledge, 1980. ISBN 0-415-32165-4. (englanniksi) Weberin byrokratiakäsite-osion lähde^{lähde tarkemmin?}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Byrokratia Wikimedia Commonsissa

• Suomi, Reima: Byrokratiasta tuli turhaan kirosana (Alkuperäinen URL) WebCite. 24.9.2014. Arkistoitu 24.11.2020. Viitattu 13.10.2014.
• Vartola, Juha: Byrokratia modernin hallinnan muotona, Teoksessa Karppi Ilari & Sinervo Lotta-Maria (toim.) Governance: uuden hallintatavan jäsentyminen. Tampere: Tampereen yliopisto. Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta. Hallintotieteiden keskus, ss. 13-43, 2009. ISBN 978-951-44-7619-8. Viitattu 1.6.2016.