Bylotinsaari
Bylot Island, Île Bylot

Muut nimet	Bylot Island
Sijainti	73°00′N, 78°00′W Nunavut Qikiqtaalukin alue Kanada
Saariryhmä	Kanadan arktiset saaret
Vesialue	Kanadan arktiset saaret
Korkein kohta	Angilaaq Mountain, 1 951 m[2]
Pinta-ala	11 067 km² [1]

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Bylotinsaari (engl. Bylot Island) on saarin Baffininsaaren pohjoispuolella, Qikiqtaalukin alueella, Kanadassa, Nunavutin territoriossa. Saaren pinta-ala on 11 067 km².^[3] Suurin osa saarta kuuluu Sirmilikin kansallispuistoon.^[4] Saari on nimetty kuuluisan arktisten alueiden tutkimusmatkailijan Robert Bylotin mukaan.^[5] Se on 17. suurin Kanadan saari ja 71. suurin saari maailmassa.^lähde?

Saaresta suuren osan peittävät jäätiköt ja Byam Martinin vuoret kuuluvat Baffinin vuorten jonoon. Se on osa Arctic Cordillera -vuoristoa, joka jatkuu aina Ellesmerensaarelle asti. Eteläinen pää saaresta on alankoa noin 1 600 km². Sitä peittää epäyhtenäinen tundra. Tasangon lounaispäässä sijaitsee Qarlikturvik-niminen laakso, jonka koko on noin 70 km². Laakson peittänyt jää alkoi vetäytyä sieltä noin 6000 vuotta sitten jättäen jälkeensä hienojakoista sedimenttiä.^[4]

Nykyisin laakson pohja koostuu periglasiaalisten ilmiöiden aikaansaamasta kuviomaasta johon jään sulaessa syntyy pieniä järviä ja lampia. Ikirouta estää veden imeytymistä maahan ja huonosti kuivuvaan maahan syntyy kosteikkoja. Näillä alueilla tyypillisiä kasvilajeja ovat töppövilla, luhtavilla, vesisara, jääheinät, lapinhilpi ja riippaheinä.^[4]

Vastakohtana kosteikoille on kuivempia alueita, joita on alavaa maata ympäröivillä rinteillä, kukkuloilla ja periglasiaalisten ilmiöiden nostamilla maakummulla, terasseilla ja kuviomailla. Tällaista aluetta on alangosta noin 90 prosenttia ja kosteikkojen osuus on noin 10 prosenttia. Näillä kuivemmilla alueilla viihtyviä lajeja ovat muun muassa liekovarpio, silolapinvuokko, tunturiunikko, hapro, Alopecurus alpinus, luminurmikka, tankipiippo, tundrapaju ja juolukka.^[4]

Bylotinsaarella elää 19 nisäkäslajia ja 71 lintulajia. Se julistettiin muuttolintujen suojelualueeksi vuonna 1965. Vuonna 2001 perustettiin Sirmilikin kansallispuisto, joka kattaa suurimman osan Bylot-saaresta lukuun ottamatta joitakin maa-alueita, jotka ovat inuittien omistuksessa olevia maita.^[4]

Alueella pesii yli 40 lajia muuttolintuja, muun muassa kiisloja, kajavia, myrskyliitäjiä, isolokki, tunturi- ja merikihu sekä lumihanhi.^[4][6] Lumihanhia saaren kosteikoissa pesii yli 50 000 lintua ja se on niiden merkittävin pesimäalue maailmassa.^[6] Muita lintuja ovat korppi, kiiruna ja tunturipöllö.^[4]

Nisäkkäistä siellä elää muun muassa siperiansopuli ja kaulussopuli, napajänis, karibu ja naali.^[4]

Bylotinsaarelta on löydetty inuittien rumpukehyksen osia, jotka on ajoitettu Dorsetin kulttuurin aikoihin noin 1000 jaa.^[7][8]

Saarella ei ole pysyvää asutusta, mutta Pond Inletin ja muiden pienempien kylien inuitit vierailevat saarella säännöllisesti.^[4][5]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bylotinsaari.

• Sirmilik National Park National Geographic. 2011. Viitattu 14.11.2019. (englanniksi)
• Sirmilik National Park of Canada Management Plan 2016 Sirmilik National Park. 27.3.2019-03-27. Viitattu 14.11.2019. (englanniksi)
• Andrews, John T. & Gerald Holdsworth & John D. Jacobs & Editors: Richard S. Williams & Jr. & Jane G. Ferrigno: Satellite Image Atlas of Glaciers of the World – North America : Glaciers of Baffin Island U.S. Geological Survey Professional Paper 1386–J–1. Viitattu 14.11.2019. (englanniksi)
• Fortier, Daniel & Allard, Michel & Shur, Yuri: Observation of rapid drainage system development by thermal erosion of ice wedges on Bylot Island, Canadian Arctic Archipelago. Permafrost and Periglacial Processes, 17.8.2007, 18. vsk, nro 3, s. 229–243. doi:10.1002/ppp.595. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.11.2019. (englanniksi)