Burgundin herttuakunta Ducatus Burgundiae (latinaksi) Duché de Bourgogne (ranskaksi)
843–1477
lippu vaakuna
Burgundin herttuakunta Kaarle Rohkean hallitsemana
Valtionpäämies	Burgundin herttua
Pääkaupunki	Dijon
Uskonnot	katolisuus
Kielet	latina, ranska, hollanti
Seuraajat	Habsburgien Alankomaat Ranskan kuningaskunta Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Infobox OK

Burgundin herttuakunta (lat. Ducatus Burgundiae, ransk. Duché de Bourgogne, holl. Hertogdom Bourgondië) oli herttuakunta, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Burgundin alueella, mutta se omisti ajoittain suuria alueita myös nykyisten Belgian, Luxemburgin ja Alankomaiden alueilta. Herttuakunta oli olemassa vuosina 843–1477, jolloin sitä johtivat Burgundin herttuat. Vuonna 1477 herttuakunta jaettiin sodan jälkeen Ranskan ja Habsburgien Itävallan kesken, Ranskan saadessa Burgundin ydinalueet ja Itävallan saadessa Alankomaat.

Burgundin herttuakunta syntyi Verdunin sopimuksen myötä vuonna 843. Herttuakunnan nimi tulee aluetta aikoinaan hallinneesta burgundien germaaniheimosta. Burgundin hallitsijat olivat vähällä päästä 900-luvun lopussa koko Ranskan hallitsijoiksi ja Burgundin herttua Rudolfista tulikin Ranskan kuningas, mutta hänellä ei ollut kruununperillisiä ja valta siirtyi Hugues Mustalle. Lopulta Burgundissa nousi valtaan Hugo Capetin kaksi veljeä, ensin Otto ja sitten Henri I. Henri I:n kuoltua alkoi ensimmäinen perimyyskriisi Robert II:n ja Otto-Williamin välillä. Näiden kahden välille syttyi vuonna 1002 sota, jonka Robert II voitti vuonna 1003.

Burgundin asema itsenäisenä alueena päättyi Kaarle Rohkean Ludvig XI:tta vastaan käymään sotaan. Kaarle Rohkea kuoli Nancyn taistelussa vuonna 1477 ja Ludvig XI saattoi liittää Burgundin alueet Ranskaan vanhan saalilaisen lain mukaan. Benelux-maiden eli silloisten Burgundin Alankomaiden alue päätyi Habsburgeille ja Franche-Comtén alue päätyi Pyhälle saksalais-roomalaiselle keisarikunnalle.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Burgundin herttuakunta Wikimedia Commonsissa