Breksia
Wikipediasta
Breksia (ital. breccia, sora)[1] on seoskivilaji, joka on muodostunut iskosaineen yhteenliittämistä teräväsärmäisistä mineraalin tai kivilajin murtokappaleista. Yhdestä tai useammasta mineraalista tai kivilajista peräisin olevat palaset ja väleihin kulkeutuva täyteaine voivat syntyä usealla eri tavalla. Eri breksialajit nimetään syntytavan perusteella. Tektoninen breksia liittyy kallioperän ruhjeisiin, joissa pirstaleet iskostuvat uudelleen yhteen (kivettyvät). Sitä nimitetään myös siirrosbreksiaksi, hankausbreksiaksi tai kitkabreksiaksi. Eruptiivibreksia eli purkausbreksia liittyy sulan kiviaineksen eli magman purkauksiin. Sitä syntyy maankuoressa liikkuvan magman kerätessä itseensä ennen jähmettymistään ympäröivän kivilajin murtokappaleita. Eruptiivibreksia on joko plutonista tai vulkaanista.[2][3] Plutoniset kivilajit eli syväkivet ovat syvällä maankuoressa jähmettyneitä magmakivilajeja.[4] Vulkaaniset kivilajit eli eruptiiviset pintakivilajit ovat joutuneet tulivuorenpurkauksessa maan pintaan.[5] Luubreksia on eläinten luista muodostunut sedimenttikivilaji.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana breksia.
- ↑ Factum, Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana breksia.
- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana breksia.
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana plutoniset kivilajit.
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, hakusana vulkaaniset kivilajit.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Breksia Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
