Breisach am Rhein
Wikipediasta
| Breisach am Rhein | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Breisach am Rhein |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Baden-Württemberg |
| Hallintopiiri | Freiburg |
| Piirikunta | Breisgau-Hochschwarzwald |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Oliver Rein |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 54,60[1] km² |
| Korkeus | 225 m |
| Väkiluku (30.6.2022) | 15 718 |
| – Väestötiheys | 288 as./km² |
Breisach am Rhein [ˈbraɪ̯sax am ˈraɪn], lyhyesti Breisach, on kaupunki Baden-Württembergin osavaltiossa, eteläisessä Saksassa. Kaupunki sijaitsee Reinjoen varrella Saksan ja Ranskan välisellä rajalla, noin 20 kilometrin päässä Ranskan Colmarista ja Saksan Freiburg im Breisgausta sekä 60 kilometrin päässä Sveitsin Baselista.
Breisachin asukasluku oli kesäkuun 2022 lopussa 15 718.[2] Kaupunki on tärkeä alueellinen keskus sijaiten Alsacen ja Baden-Württembergin rajalla. Breisachin seudulla asuu noin 40 000 ihmistä. Kaupungista on siltayhteys alsacelaiseen naapurikaupunkiin Neuf-Brisachiin (saks. Neubreisach, "Uusi-Breisach").
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Breisachin aluetta asuttivat aikoinaan keltit. Kaupungin nimi on johdettu kelttiläisestä henkilönnimestä Brîsios.[3] Myöhemmin roomalaiset valtasivat Breisachin alueen ja rakennuttivat alueelle oman linnoituksensa. Linnoitus sijaitsi mäellä, jota roomalaiset nimittivät Mons Brisiacukseksi.
Nykyisen Breisachin historia alkaa vuodesta 1185, jolloin kaupungin perusti Hohenstaufenin dynastia. 1200-luvulla Breisachissa käynnistettiin St. Stephansmünsterin eli pyhän Tapanin kirkon rakennustyöt. 1500-luvulla Breisachista muodostui tärkeä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan linnoituskaupunki. Kolmikymmenvuotisessa sodassa vuonna 1638 kenraali Bernhard Weimar valloitti kaupungin keisarillisen varuskunnan antautumiseen johtaneen Breisachin piirityksen jälkeen. Bernhard Weimarin kuoltua vuonna 1639 alue siirtyi Ranskalle, joka piti aluetta omana valloituksenaan. Virallisesti Breisach päätyi Ranskalle vuoden 1648 Westfalenin rauhassa.
Vuodesta 1670 alkanut Breisachin ranskalaistuttaminen päättyi vuoden 1697 Ryswickin rauhaan, jossa Breisach tuli jälleen osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Ranskan marsalkka Claude Villars valloitti kaupungin takaisin Ranskalle 7. syyskuuta vuonna 1703 Espanjan perimyssodan alkutaipaleella. Rastattin rauhan myötä vuonna 1714 Breisach siirtyi uudestaan osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Tuolloin Ranska aloitti Neuf-Brisachin linnoituksen rakennuttamisen Reinjoen toiselle puolelle. Vuonna 1805 Breisachista tuli osa Badenia.
Toisen maailmansodan aikana suurin osa Breisachista tuhoutui liittoutuneiden pommituksissa. 1970-luvulla kaupunkiin liitettiin Hochstettenin, Gündlingenin, Niederrimsingenin ja Oberrimsingenin kunnat ja kaupungit.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Größe & Flächen Stadt Breisach am Rhein. Viitattu 11.5.2023. (saksaksi)
- ↑ Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 11) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 11.5.2023. (saksaksi)
- ↑ Albrecht Greule: "Keltische Ortsnamen in Baden-Württemberg", teoksessa Imperium Romanum. Roms Provinzen an Neckar, Rhein und Donau, Stuttgart 2005, s. 82.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset Internet-sivut (saksaksi)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
