Azerbaidžanin lippu on Azerbaidžanin tunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella. Lipun suhde on 1:2. Se otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1918 maan itsenäistyttyä ensimmäisen kerran. Itsenäisyyttä ei kestänyt kuin kaksi vuotta, kunnes puna-armeija valtasi maan.

Lippu oli alun perin vuonna 1911 perustetun islamilaiskansallisen Mussavat-puolueen tunnus. Lipussa kuvastuu itsenäisyysjohtaja Ali Bey Hussein Zaden mukaan kansallismielisten tunnuslause: ”turkkilaista, islamilaista ja eurooppalaista”. Hänen mukaansa vaaleansininen on erittäin vanha turkkilainen tunnus, mm. tataaripäällikkö Timur Lenkin väri. Vihreä taas on islamin väri ja punainen edustaa eurooppalaista edistystä. Islamin puolikuu ja tähti punaisella pohjalla symboloivat verisidettä Turkkiin, sillä azerit nimittäin ovat turkkilainen kansa. Tähdessä on kuitenkin Turkin lipusta poiketen kahdeksan sakaraa, jotka symboloivat Azerbaidžanin kahdeksaa kansaa: azerit, ottomaanit, jagatait, kazakit, kiptšakit, seldžukit ja turkmeenit.

Kun Neuvosto-Venäjä valloitti maan vuonna 1920, maan lippu katosi kokonaan. Vuonna 1922 maa liitettiin Transkaukasian sosialistiseen neuvostotasavaltaan, eikä sillä silloin ollut minkäänlaista lippua. Tämä neuvostotasavalta purettiin kuitenkin vuonna 1936, jolloin muodostettiin erillinen Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta. Neuvostoliiton punalipun alalaitaan oli vedetty leveä tummansininen hirsi eli väripalkki. Lippu oli samantyylinen kuin monissa muissakin neuvostotasavalloissa. Vanhaa ja siten nykyistä itsenäisyysajan Azerbaidžanin lippua käytettiin 1980-luvulla neuvostovallan vastaisissa suurmielenosoituksissa ja siten siitä tuli jälleen Azerbaidžanin lippu maan itsenäistyttyä 1991.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Azerbaidžanin lippu Wikimedia Commonsissa