Aquila (lat. kotka) oli roomalaisen legioonan sotamerkki eli standaari, jossa oli kuvattuna kotka. Aquila oli aluksi hopeinen tai kultainen, myöhemmin aina kultainen, siipensä levittänyt kotkapatsas puisen varren päässä. Usein kotka piteli kynsissään ylijumala Jupiterin salamoita ja kotkan avatut siivet oli ympäröity laakeriseppeleellä, voiton symbolilla. Ennen aquilan käyttöönottoa legioonan tärkeimpiä standaareja oli neljä erilaista; susi, hevonen, villisika ja härkä tai minotauros, mutta Mariuksen uudistusten yhteydessä niistä luovuttiin ja Marius otti kotkan legioonan symboliksi.^[1] Sotamerkkien menettäminen oli legioonalle suuri häpeä, ja roomalaiset näkivät usein suurta vaivaa hävittyjen sotamerkkien takaisin saamisessa. Kotkaa kantoi kotkankantaja (aquilifer).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aquila Wikimedia Commonsissa