Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti johtuu potilaan työhön liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Käsitteen ammattitauti loi Paracelsus (1493–1541) kirjoittaessaan ensimmäisen aihetta käsittelevän kirjan. ^[1]

Vuonna 2018 Suomessa todettiin 1067 vahvistettua ammattitautia. Epäilyjä oli yhteensä 2872.^[2]

Ammattitaudeista on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) ja ammattitautiasetuksessa (769/2015), jossa luetellaan yleisimmät ammattitaudit ja niitä aiheuttavat altistavat tekijät. Muitakin sairauksia voidaan todeta ammattitaudeiksi, jos voidaan osoittaa syy-yhteys työtehtävien ja sairastumisen välillä.

Yleisimmät ammattitaudit ovat meluvammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat.^[3] Yleisimmät ammattitautien taustalla olevat altisteet puolestaan ovat melu, kemialliset altisteet, asbesti ja muut silikaattimineraalit sekä toistotyö ja epäfysiologiset asennot.^[4] Työterveyslaitos julkaisee vuosittain tilaston korvatuista ammattitaudeista ja ammattitaudeiksi epäillyistä sairauksista.

Ammattitaudista suoritetaan tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset sairastuneelle.

Biologiset tekijät

• Bakteerit ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet

Tyypilliset sairauden muodot

• Pölykeuhko, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).

• Hirvonen Leo: Lääketieteen historia. Recallmed Oy, 1987. ISBN 951-9221-09-3.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ammattitauti.

• Ammattitautilaki
• Ammattitautiasetus
• Tapaturmavakuutuslaki
• Työturvallisuuslaki

• Ammattinuha