Aliluutnantti (lyhenne alil.,^[1] sotilaskäytössä ALIL) on Suomen merivoimissa vänrikkiä vastaava alin upseerinarvo. Merivoimien reserviupseerikurssin Merisotakoulussa suorittaneet varusmiehet kotiutetaan reservin aliluutnantteina. Myös maavoimien reserviupseerikurssin suorittaneet voivat kotiutua aliluutnantteina, jos he palvelevat merivoimissa.

Opistoupseerin tutkinnon suorittaneet opistoupseerioppilaat ylennettiin aliluutnanteiksi. Opistoupseeri-koulutus jäi historiaan 2003, kun viimeinen vuosikurssi valmistui.

Anglosaksisissa maissa Suomen merivoimien aliluutnanttia vastaava arvo on ensign, joka tarkoittaa tässä asiayhteydessä sotilasyksikön lippua (kts. vänrikki). Aliluutnantiksi suomeksi kääntyvä sub-lieutenant taas vastaa luutnanttia. Saksan laivastossa aliluutnantti on Unterleutnant zur See ("aliluutnantti merellä") ja Ruotsin kuninkaallisessa laivastossa fänrik eli vänrikki.^lähde?

Joissain maissa vänrikki ei ole joukkueenjohtajan tasoinen upseeri vaan pikemminkin upseerikokelasta muistuttava, minkä vuoksi joukkueenjohtajavänrikkiä vastaava sotilasarvo on aliluutnantti. Wilho Petter Nenonen oli Japanin sotaan lähtiessään aliluutnantti Venäjän keisarikunnan armeijan tykistössä.^lähde?

Kaitseväen aliluutnantin olkalaatat

Maa- ja ilmavoimat		Merivoimat
nooremleitnant	n-ltn	nooremleitnant

Viron puolustusvoimissa aliluutnantti (nooremleitnant, n-ltn) on vänrikin (lipnik) ja luutnantin (leitnant) väliin sijoittuva arvo NATO-vastaavudella OF-1. Arvo saadaan kolmivuotisen kadettikoulun (Kõrgem Sõjakool) käymisen jälkeen. Jos kadetilla on jo aiempi korkeakoulututkinto, kestää kadettikoulu vain vuoden.^[2] Koulun jälkeen aliluutnantit lähetetään joukkueenjohtajiksi virolaisiin joukko-osastoihin. Suojeluskuntajärjestö Kaitseliitossa aliluutnantit toimivat yleensä komppanianpäälliköinä.