Aleviitit
Wikipediasta
Aleviitit tai alevit ovat šiialaisia muslimeja, joita asuu lähinnä Turkissa ja Balkanilla. Aleviitteihin kuuluu niin etnisiä turkkilaisia kuin kurdejakin. Aleviitteja on turkkilaisista noin 20 prosenttia, ja he ovat enemmistöltään sunnalaisen maan suurin uskonnollinen vähemmistö.[1]
Alevilaisuus kehittyi Turkissa 1100-luvulla. Aleviitit johtavat nimensä Ali ibn Abi Talibista eli imaami Alista.[2] Aleviittien uskonkäsitykset ovat šiialaisia, ja niissä on merkittäviä vaikutteita myös suufilaisuudesta sekä vähäisempiä vaikutteita buddhalaisuudesta, manikealaisuudesta, zarathustralaisuudesta ja šamanismista. Aleviitit eivät harjoita islamiin kuuluvia pyhiinvaellusta Mekkaan, viittä päivittäistä rukousta tai Ramadan-paastoa. He kokoontuvat moskeijoissa, joita Turkki ei tunnusta. Monet turkkilaiset sunnit pitävät aleviitteja vääräoppisina.[1]
Alevilaisuus on sukua Turkin naapurimaa Syyrian alavilaisuudelle, mutta ne ovat eri lahkoja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Alevism The Religious Literacy Project. Harvard Divinity School. Arkistoitu 20.3.2019. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Alevism: persecuted subculture Fanack.com. Chronicle of the Middle East and North Africa. 24.10.2019. Viitattu 13.3.2024.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
