Alan Paton
Wikipediasta
Alan Stewart Paton (11. tammikuuta 1903 Pietermaritzburg, Natal, Etelä-Afrikka – 12. huhtikuuta 1988 Durban, Natal, Etelä-Afrikka)[1] oli eteläafrikkalainen kirjailija ja vuodesta 1955 perustamansa liberaalipuolueen johtaja.[2]
Patonin isä oli virkamies. Valmistuttuaan Natalin yliopistosta Paton toimi opettajana ja rehtorina ja tapasi tulevan vaimonsa Dorrie Francis Lustedin. He avioituivat vuonna 1928 ja olivat yhdessä vuoteen 1967, jolloin Dorrie Paton kuoli. Samana vuonna Paton meni naimisiin sihterinsä kanssa.[3]
Paton toimi kristillis-liberaalilta pohjalta aktiivisesti politiikassa rotuerottelua vastaan ja perusti 1953 puolueen South African Liberal Party. Vuonna 1960 puolue ryhtyi ajamaan yleisen äänioikeuden asiaa.[2]
Patonin kunniaksi on perustettu eteläafrikkalaista tietokirjallisuutta esiin nostava Alan Paton -palkinto.[4]
Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Itke, rakastettu maa. (Cry, the Beloved Country, 1948). Suomentanut Jouko Linturi. Tammi, 1950.
- Liian myöhään vesipääsky, 1954 (Keltainen kirjasto 1) (Too Late the Phalarope, 1953)
- Oi, miten kaunis maa, 1983 (Ah, But Your Land Is Beautiful, 1981)
- Painu kotiin Debbie ja muita kertomuksia, 1985
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alan Paton Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.8.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 153. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
- ↑ Petri Liukkonen: Alan Paton Books and Writers. authorscalendar. (englanniksi)
- ↑ Michiel Heyns and Hugh Lewin Win the 2012 Sunday Times Literary Awards, Bookslive.co.za 21.6.2012. Viitattu 25.10.2014.
| ||||||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
