Akaasinen arkisto on teosofiaan ja New Ageen kuuluva käsite, jolla tarkoitetaan väitettyyn eetteriin tallentunutta tietoa. Akasha on sanskritin sana, joka tarkoittaa ”taivasta”, ”avaruutta” tai ”eetteriä”. Esoteerisessa filosofiassa eetteri on kosmisen seitsenäisyyden kolmas prinsiippi, aineen eli maan ollessa alin ja akashan korkein.

Akaasisten arkistojen väitetään olleen olemassa aikojen alusta ja niiden sisältävän tietoa menneistä, nykyisistä ja tulevista tapahtumista. Ajatukset, tunteet sekä teot sisältyvät näihin. Jotkut teosofit, psyykikot ja mystikot kuten Charles Webster Leadbeater, Annie Besant, Alice Bailey, Samael Aun Weor, William Lilly, Manly P. Hall, Lilian Treemont, Dion Fortune, George Hunt Williamson, Rudolf Steiner, Max Heindel, H.P. Blavatsky ja Edgar Cayce ovat väittäneet pystyvänsä hakemaan tietoa akaasisista arkistoista.

Akaasinen arkisto tunnetaan teosofien keskuudessa myös nimillä Akaasiset aikakirjat ja luonnon muisti.^[1]

• Blavatsky, Helena Petrovna: Teosofian avain: Selvä esitys kysymysten ja vastausten muodossa siitä siveysopista, tieteestä ja filosofiasta, jonka tutkimista varten teosofinen seura on perustettu. 4. suomenkielinen painos (1. painos 1906. – 2. painos 1925. – 3. painos 1954. Suomennos vuoden 1889 alkuperäisestä englanninkielisestä painoksesta). Helsinki: Ruusu-ristin kirjallisuusseura: Blavatsky-Looshi, 1991. ISBN 951-95932-9-2.