Aleister Crowley
Wikipediasta
Edward Alexander (Aleister) Crowley (12. lokakuuta 1875 Royal Leamington Spa, Englanti – 1. joulukuuta 1947 Hastings, Englanti) oli brittiläinen okkultisti, kirjailija ja vuorikiipeilijä.[1] Crowley harrasti magiaa ja kutsui itseään nimellä "Peto 666".[1] Häntä kritisoitiin lehdistössä omana aikanaan paheellisen elämäntapansa vuoksi ja hänellä oli vähän seuraajia.[1] Crowleysta tuli kuolemansa jälkeen kuitenkin kulttihahmo populaarikulttuurissa.[1]
Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Crowleyn isä oli panimo-omaisuuden perillinen, joka liittyy evankeliseen Plymouthin veljien lahkoon.[1] Nuorempi Crowley kuitenkin tunsi vastenmielisyyttä kristinuskoa kohtaan jo varhain.[1] Opiskelijana Trinity Collegessa, Cambridgen yliopistossa, hän alkoi käyttää nimeä Aleister ja sai mainetta shakkitaidoillaan.[1] Vuonna 1898 hän lähti yliopistosta suorittamatta tutkintoa.[1] Vanhempiensa hänelle jättämän perinnön avulla Crowley matkusteli paljon ja rahoitti kirjoitustensa julkaisemisen.[1] Crowleyn ensimmäinen runokirja ilmestyi vuonna 1898, ja sitä seurasi lukuisia muita kirjoja.[1]
Vuorikiipeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Crowley aloitti vuorikiipeilyn kallioilla Isossa-Britanniassa ennen osallistumistaan retkille maapallon toiseksi ja kolmanneksi korkeimmille vuorille K2 ja Kanchenjunga.[1] Vuoden 1902 K2-retki saavutti 5 670 metrin korkeuden, mutta Kanchenjungan retki kolme vuotta myöhemmin päättyi murhenäytelmään, kun neljä Crowleyn kiipeilijätovereista kuoli lumivyöryssä.[1] Väitetään, että Crowley, joka oli neuvonut muita retkikunnan jäseniä olemaan kulkematta kohtalokasta reittiä, jätti huomiotta lumivyörystä selvinneiden avunhuudot.[1]
Okkultismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuten monet muutkin 1800-luvun uskonnolliset skeptikot, Crowley kiinnostui okkultismista.[1] Vuonna 1898 hän liittyi ruusuristiläisyyteen perustuneeseen Kultaisen aamunkoiton hermeettiseen sääntökuntaan.[1] Eräs Crowleyn vihamiehistä Lontoon Golden Dawn -ryhmässä oli myöhemmin Nobel-palkittu runoilija William Butler Yeats.[1] Vierailtuaan Egyptissä vuonna 1904 Crowley kertoi mystisistä kokemuksista ja kirjoitti Lain kirjan ("Liber AL vel Legis"), proosarunon, jonka hän väitti Aiwass-nimisen henkiolennon sanelleen hänelle.[1] Teoksessa Crowley muotoili kuuluisimman opetuksensa: "Tee mitä Tahdot on oleva koko Laki."[1] Oppi ei ollut uusi, sillä ranskalainen kirjailija François Rabelais oli ilmaissut sen yli 300 vuotta aiemmin teoksessaan Gargantua ja Pantagruel.[1] Crowley perusti opin pohjalta uuden uskonnon, jota hän nimitti Thelemaksi (kreikan kielen sanasta "tahto").[1] Saksalaista alkuperää oleva mystillinen salaseura Ordo Templi Orientis hyväksyi myöhemmin Lain kirjan pyhäksi kirjoitukseksi.[1] Noin vuonna 1907 Crowley perusti oman sääntökuntansa A∴A∴. Nimikirjaimet vastasivat latinan sanaa "hopeatähti".[1]
Vuodesta 1909 alkaen Crowley levitti opetuksiaan aikakauslehdessä The Equinox.[1] Häntä auttoi J.F.C. Fuller, josta tuli myöhemmin tunnettu sotahistorioitsija ja strategikko.[1] Ensimmäisen maailmansodan aikana Crowley asui Yhdysvalloissa, jossa hän kirjoitti saksalaiseen propagandalehteen The Fatherland.[1] Sodan jälkeen hän muutti Cefalùun, Sisiliaan.[1] Crowley muutti sieltä vuokraamansa talon uskontonsa pyhäköksi, jota hän kutsui "Theleman luostariksi".[1] Cefalùn aikanaan hän kirjoitti romaanin The Diary of a Drug Fiend (1922) ("Huumeiden orjan päiväkirja"), jonka sanottiin perustuvan henkilökohtaisiin kokemuksiin.[1] Crowleyn nuoren oppilaan kuolema Sisiliassa, väitetysti rituaaleihin osallistumisen jälkeen, johti Crowleyn tuomitsemiseen Britannian lehdistössä ”maailman pahimmaksi mieheksi”.[1] Kuolintapauksen seurauksena Crowley karkotettiin Italiasta vuonna 1923.[1]
Kulutettuaan perintönsä loppuun Crowley muutti takaisin Englantiin 1930-luvun alkupuolella.[1] Hänen viimeinen huomattava saavutuksensa oli Book of Thoth -kirja vuonna 1944.[1] Kirjassa hän esitteli uuden tarot-korttipakan, nimeltään Thoth, jonka hän oli suunnitellut yhteistyössä taiteilija Frieda Harrisin kanssa.[1]
Crowley populaarikulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Crowley kuoli köyhänä ja tuntemattomana vuonna 1947, mutta kuolemansa jälkeen hänestä tuli osa länsimaista populaarikulttuuria.[1] Erityisesti rockmusiikin piirissä Crowley on ollut tärkeä henkilö: esimerkiksi The Beatles -yhtyeen vuoden 1967 albumin Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band kannessa on muiden henkilöiden kasvojen joukossa Crowleyn kasvot, ja Ozzy Osbournen vuonna 1980 ilmestyneellä Blizzard of Ozz -levyllä on Alesteir Crowleystä kertova kappale ”Mr. Crowley”.[2] Led Zeppelin -yhtyeen kitaristi Jimmy Page osti aiemmin Crowleyn omistaman talon Loch Nessin läheltä Skotlannista.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lain kirja: Liber al vel legis: Sub figurâ CCXX. Saneltu Aleister Crowley’lle. Helsinki: Thelema julkaisut, 2007. ISBN 978-952-5700-22-0.
- Kahdeksan luentoa joogasta. (Eight Lectures on Yoga, 1939.) Suomentanut Antti Pekka Balk. Helsinki: Thelema julkaisut, 2007. ISBN 978-952-5700-89-3.
- Magick Without Tears, Temple, AZ: New Falcon Publications, 1984. ISBN 978-0-94140-417-4
- Magick in Theory and Practice, New York: Magickal Childe, 1991. ISBN 978-0-939708-32-1
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai Aleister Crowley Encyclopedia Britannica. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Mankkinen, Jussi: Uuden aikakauden profeetta Aleister Crowley harjoitti rituaaliseksiä sekä naisten että miesten kanssa ja loi uuden uskonnon: "Hän oli nero joka osasi myös huijata ihmisiä", yle.fi 15.1.2018
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaczynski, Richard: Perdurabo. The Life of Aleister Crowley, Tempe, AZ: New Falcon Publications, 2002. ISBN 978-1-56184-170-7. (englanniksi)
- Lachman, Gary: Aleister Crowley. Suuren Pedon elämä ja teot. (Aleister Crowley. Magick, Rock and Roll, and the Wickedest Man in the World, 2014.) Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Helsinki: Like, 2015. ISBN 978-952-01-1139-7.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yrjänä, A. W.: Egoismin esoteerinen ylipappi. Helsingin Sanomat 18.6.2015. (Internet Archive 19.6.2015)
| ||||||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
