Aitonevan rata
Perustiedot
Reitti	Aitoneva–Aitonevan turpeentuotantolaitos
Avattu	31. lokakuuta 1945
Lakkautettu	1999
Haapamäki–Pori Km   Lyh. Liikennepaikat  Tampereelle  Jyväskylään 192,7 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)  Seinäjoelle Petäisjärvi 189,5 Ristaniemi 184,1 Ylä Yltiä 182,2 Pro Puro 178,8 Yki Yläkolkki 172,8 Pli Piili 171,0 Hho Hirviaho 169,4 Ahp Ahonperä seututien 346 alitus Kortesalmi 166,4 Kol Kotala 162,3 Man Mantilo Kotalahti 161,2 Simonen 156,2 Siekkinen 153,3 kantatien 66 ylitys 152,1 Vir Virrat 149,9 Herraskoski Keiturinsalmi 146,6 Hkö Härkönen 146,~ kantatien 65 tasoristeys (pur.) 142,4 Ell Ellilä 139,3 Vku Vaskuu 131,5 Kot Korte 127,2 Nis Niskos 126,2 Atn Aitoneva Aitonevan rata 122,2 Kiö Kihniö 119,7 mtn Mäntynen 117,4 Pk Puska 115,8 Vkm Valkama 113,6 Lky Linnankylä vanha ratalinja Parkanon entinen varikko 109,5 Isg Isokangas 108,1 Kiviluoma vanha ratalinja  Seinäjoelle 105,7 Pko Parkano  Tampereelle 100,9 Kko Kairokoski (ent. Parkano) seututien 274 ylitys valtatien 23 alitus 98,5 Vatunen 98,1 Jkh Jokiharju 98,~ turvetuotantoalue 93,3 Lpn Lapinneva 88,5 valtatien 23 ylitys 87,5 Pihnari 83,4 Paloviita 81,1 Kji Kovesjoki 77,9 Välisalo 74,9 Jmj Jämijärvi 70,9 Plk Palokoski 67,7 Jokivarsi seututien 261 tasoristeys 63,9 Nns Niinisalo Niinisalon varuskunnan raide 59,8 Pajuluoma 58,0 Kkp Kankaanpää 57,5 kantatien 44 ylitys 53,0 Hpo Hapuoja Karvianjoki 48,6 Kaappa 46,5 Vnk Veneskoski 42,7 Vähätalo 40,2 Hkk Honkakoski 38,0 Ojakorpi 34,3 Haanpää 32,4 Pom Pomarkku 28,1 Hlm Hiilimäki Noormarkunjoki 18,9 Nku Noormarkku 16,0 Hirsisuo 11,3 Järvikylä 8,7 Rsn Ruosniemi Electroluxin raide Kokemäenjoki 7,1 Kalaholma Seikun saha 5,9 Atl Aittaluoto Kupariteollisuuspuisto  Tampereelle 0 Pri Pori  Mäntyluoto Merkkien selitykset
Infobox OK

Aitonevan rata oli Kihniössä sijainnut leveäraiteinen turpeen kuljetukseen tarkoitettu pistoraide. Noin neljä kilometriä pitkä Aitonevan suolle johtanut rata erkani Parkano–Haapamäki-radalta Pettukankaan (Aitonevan) linjavaihteen kohdalta. Rata avattiin liikenteelle 31. lokakuuta 1945 ja se oli käytössä vuoteen 1999 saakka. Nykyisin turvetta kuljetetaan kuorma-autoilla.

Turvetuotantoa Aitonevalla vuodesta 1944 harjoittanut Suo Oy kuljetti turvevaunut Pettukankaalle ensin VR:ltä vuokratuilla vetureilla ja myöhemmin omalla veturillaan. Suo Oy:n oma veturi oli Lokomon ruotsalaisen Slipmaterial-yhtiön lisenssillä Suomessa valmistama niin kutsuttu Bjurstöm-lokomoottori, Lokomo 2/1932. Veturi oli käytössä Aitonevalla 1945–1986. Nykyisin se on kunnostettuna Akaan Toijalassa sijaitsevassa Veturimuseossa.

Aitonevalla on tuotettu jyrsinpolttoturvetta sekä pitkälle maatunutta turvetta muun muassa puutarhakäyttöön. Turvetuotantoa harjoittava Vapo Oy (vuodesta 2021 Neova Oy) arvioi tuotannon voivan jatkua vuoteen 2015 saakka.

Aitonevalla oli leveäraiteisen pistoradan lisäksi vielä 1970-luvulla kymmeniä kilometrejä 600 millimetrin levyistä kapearaiteista rautatietä, jota käytettiin kuoritun turpeen keräämiseen suolta. Kapearaidekalusto myytiin huvipuistoihin Kalajoelle ja Ähtäriin.

Aitonevan turvemuseossa^[1] on esillä turvetuotannossa käytettyjen koneiden ohella myös Virosta Tootsin turveradalta tuotua neuvostoaikaista 750 millimetrin kapearaidekalustoa (ESU-2-veturi ja turvekombinaatin työläisten ruokailuvaunu).

Museota varten ollaan myös kunnostamassa kahta Aitonevalla aikoinaan käytettyä 600 millimetrin Pedershaab-dieselveturia, joista ensimmäisenä valmistui numero 2 kesällä 2011.

Sen valmistuttua ruokailuvaunu siirrettiin Minkiön asemalle, jossa sitä on käytetty eri tapahtumissa ravintolana.

• Vaunut.org : Kuva Aitonevan liikennepaikalta
• Vaunut.org : Jorma Rauhalan kuvia Aitonevan turvemuseo kapearaidekalustosta
• Vaunut.org : Kari Jokinen: Vapon vetureiden kotiinpaluu