Aes Sidhe (myös Aos Sí) ovat Irlannin kelttiläisessä mytologiassa henkiä tai haltijoita, jotka asuvat kumpujen tai mäkien alla. Nimitys tarkoittaa kirjaimellisesti “kukkuloiden kansa”. ^[1]

Sídh tarkoittaa “keijujen kumpua”, paikkaa, jossa henget asuvat. Sana voi myös merkitä rauhaa, jolla viitataan tuonpuoleiseen onnelaan. Lebor Gabála Érennin mukaan Milin pojat eli keltit ajoivat muinoin jumalten heimon Tuatha Dé Danannin maan alle, jonne nämä perustivat tuonpuoleisen ja yliluonnollisen valtakunnan. Tuatha Dé Danannin kuningas Dagda määräsi kullekin jumalalle oman kukkulan, sídhin, jonka alla asua. Sídhit muodostivat yhdessä tuonpuoleisen maailman, jossa ei ollut kärsimystä, nälkää, sairauksia tai vanhuutta ja ikuinen onni vallitsi. Kelttien marraskuun ensimmäisenä päivänä viettämän Samhain aikaan tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat väliaikaisesti, ja henget saattoivat liikkua vapaasti oman sídhinsä ja tämän maailman välillä.^[2]

• Miranda J. Green: Dictionary of Celtic Myth and Legend. Thames & Hudson 1997. ISBN 0-500-27975-6