Šio Aragvispireli (georg. შიო არაგვისპირელი) oli Šio Dedabrišvilin (georg. შიო დედაბრიშვილი, 14. joulukuuta 1867 – 2. tammikuuta 1926) käyttämä nimimerkki. Hän oli georgialainen kirjailija, jonka suositut kertomukset käsittelivät protestia sosiaalista epätasa-arvoisuutta vastaan, sorrettujen talonpoikien, käskyläisten ja turmeltuneiden aatelisten todellisuutta sekä kamppailua yksilön onnellisuuden ja sosiaalisten dogmien välillä.

Hän syntyi papin perheeseen Dušetin lähellä ja aloitti opiskelun Tbilisin teologisessa seminaarissa vuonna 1883. Vuonna 1887 hänet erotettiin seminaarista kapinallisten aatteidensa vuoksi, mutta hänet laskettiin takaisin vuonna 1889. Vuosina 1890–1895 hän opiskeli Varsovan eläinlääketieteellisessä koulussa ja osallistui maanalaisen opiskelijaliikkeen toimintaan. Venäjän keisarikunnan poliisi pidätti hänet, koska hän oli perustanut Varsovassa "Georgian vapauden liiton". Myöhemmin Aragvispireli työskenteli Tbilisin teurastamossa eläinlääketieteellisenä tarkastajana, kunnes hänet erotettiin hänen paljastettuaan tietoja saastunutta sianlihaa koskeneessa skandaalissa. Aragvispireli toi oman työkokemuksensa vuonna 1895 kirjoittamaansa novellisarjaan ja nousi pian suosituksi. Yksi hänen parhaista tarinoistaan, Mitsaa (georg. მიწაა, "se on maa"), ilmestyi vuonna 1901. Se kertoo georgialaisesta vangista, joka lähetetään maanpakoon Siperiaan ja surmataan siellä, koska hän kieltäytyy heittämästä pois säkillistä georgialaista maata, jota hän on säilyttänyt hautaansa varten.

Aragvispireli liitti ajan eurooppalaisia vaikutteita, erityisesti Maupassantia ja Przybyszewskia, kansalliseen primitiivistä ihannoivaan perinteeseen, joka oli tyypillinen Georgian ylämaiden kirjailijoille, kuten Aleksandre Qazbegille. Näytelmässään Šio tavadi (georg. შიო თავადი, "prinssi Šio") vuonna 1905 hän omaksui symbolistisen näkökulman Georgian historiaan, mutta teos ei menestynyt. Hänen menestynein teoksensa, romaani Gabzaruli guli (georg. გაბზარული გული, "murtunut sydän") vuodelta 1920, on tunteellinen satu, joka kertoo prinsessan ja kultasepän rakkaudesta. Jopa neuvostokriitikot, jotka olivat jatkuvasti hyökänneet Aragvispirelin kolkkoa ekspressionismia vastaan, ylistivät sitä. Hän ei juuri kirjoittanut myöhemmällä iällä.^[1]

• Mikaberidze, Alexander: Aragvispireli, Shio 2007. Dictionary of Georgian National Biography. Arkistoitu 12.2.2009. Viitattu 6.9.2008.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Israel Yhdysvallat Puola