Šahumjanin piiri (arm. Շահումյան շրջան, ven. Шаумя́новский райо́н, Šaumjanovski raion) on paikallishallintoalue virallisesti Azerbaidžaniin kuuluvassa, mutta de facto itsenäisessä Artsakhin tasavallassa. Sen pinta-ala on 1829,8 neliökilometriä.

Alkuperäinen Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen pohjoispuolella sijainnut Šaumjanin (Šahumjanin) piiri on perustettu vuonna 1931.^[1] Sen pinta-ala oli 600 neliökilometriä ja hallinnollinen keskus Šaumjanovskin taajama.^[2] Asukkaiden enemmistön muodostivat armenialaiset: 85,9 % vuonna 1939 ja 77,2 % vuonna 1959. Azereja oli vastaavasti 3,1 ja 16,7 %, venäläisiä 10,3 ja 5,9 %.^[3] Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan piirissä oli 20 800 asukasta.^[4]

Azerbaidžanin viranomaiset laukkauttivat Šaumjanin piirin helmikuussa 1991 ja liittivät sen Goranboyn piiriin. Syyskuussa 1991 armenialaiset julistivat Šaumjanin piirin ja osan Xanlarin piiristä liitetyksi Vuoristo-Karabahin tasavaltaan. Kesällä 1992 azerit valtasivat alueen ja ajoivat armenialaisväestön pois kodeistaan. Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen armenialaiset liittivät Šahumjanin piiriin valtaamansa Kəlbəcərin piirin, joka puolestaan oli tyhjennetty azereista.

Artsakhin tasavallan Šahumjanin piiri rajoittui pohjoisessa Azerbaidžaniin, idässä Martakertin ja etelässä Qašataghin piireihin sekä lännessä Armeniaan. Sen hallinnollinen keskus oli Qarvatšarin kaupunki (azer. Kəlbəcər), josta on 143 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Stepanakertiin.^[5] Vuonna 2005 piirissä oli 2 600 asukasta,^[6] joista 99,5 % oli armenialaisia.^[7] Azerbaidžan sai alueen takaisin vuoden 2020 sodassa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Šahumjanin piiri Wikimedia Commonsissa